Virtausmittausmenetelmät

Ristikorrelaatio

Ristikorrelaatiolla mitataan todellista virtausta ja virtausprofiilia erittäin suurella tarkkuudella. Mitatut arvot esitetään virtausprofiilin muodossa. Valitun mittauspaikan hydraulinen arviointi on siten mahdollista. Ristikorrelaatiomenetelmä takaa laajan mittausalueen. Voidaan mitata pienetkin virtausmäärät sekä havaita mahdolliset padotukset. Mittaustarkkuus pysyy erinomaisena vuodesta toiseen. Ristikorrelaatiotekniikkaa voidaan käyttää uusissa sekä olemassa olevissa avokanavissa, vajaissa ja täysissä putkissa. Lisärakenteita, patoja yms. ei tarvita lainkaan.

Doppler

Doppler-ilmiötä hyödyntävä tekniikka on hyvin yleinen akustisissa mittareissa. Se perustuu virtauksessa kulkevista epäpuhtauksista tapahtuvaan ääniaaltojen heijastumiseen, joten mitattavan väliaineen kiinteät epäpuhtaudet ovat sen käytön edellytys. Epäpuhtauksista heijastuneelle ja alkuperäiselle lähetetylle signaaleille saadaan tällöin doppler-ilmiön mukainen taajuusero, joka on verrannollinen virtausnopeuteen. Tulokseen vaikuttaa myös äänen etenemisnopeudesta väliaineessa, jonka vuoksi doppler – virtausmittari on herkkä epähomogeenisuusjakauman ja virtausprofiilin muutoksille

Kulkuaika

Nestevirtauksen kanssa samaan suuntaan etenevä ääniaalto kulkee pisteestä A pisteeseen B nopeammin kuin virtaussuuntaa vastaan etenevä ääniaalto (pisteestä B pisteeseen A). Ero äänen kulkuajassa riippuu nesteen virtausnopeudesta putkessa. Koska äänen kulkuaika mitataan nopeasti sekä virtaussuuntaan että virtaussuuntaa vastaan, virtaavan aineen viskositeetilla ja lämpötilalla ei ole vaikutusta mittaustarkkuuteen.

Magneettis-induktiivinen virtausmittaus

Mittaus perustuu Faradayn induktioperiaatteeseen. Johtava aine synnyttää virratessaan putken läpi magneettikentässä jännitteen, jonka suuruus on suoraan verrannollinen virtausnopeuteen. Se soveltuu aineille, jotka johtavat sähköä. Tällaisia ovat esim. vesi, sellumassa ja erilaiset nestemäiset kemikaalit.

Mittapadot

Mittapato on käytössä hyvin yksinkertainen tapa mitata nesteen virtaamaa. Se muodostuu yksinkertaisimmillaan levystä jonka yli vesi virtaa. Yleisesti käytettyjä mittapadon muotoja ovat neliö, nelikulmio, puolisuunnikas sekä v- eli Thompson-mittapato. Virtaaman määrittäminen mittapadon avulla perustuu matemaattiseen kaavaan. Tietyn muotoisesta padosta virtaa aina samalla veden korkeudella yli sama määrä vettä. Mittapadolla ei tarkasti pysty mittaamaan kovin suuria virtaamia ja patoa täytyy huoltaa ja ylläpitää säännöllisesti.

Lataukset

- Valitse - Valintaopas 5.2 Virtausmittaukset Virtausmittaus opas